ja tuomariston pisteet

Maanantain Hymypoikailta kouluarvosanoin.

Hymypoika: 7 (leffa)
Ristiriitaisia ajatuksia, tunnelmaltaan ajoittain lähellä Lilja 4-everiä, tummia sävyjä. Irrallisia kevennyspätkiä, joista muutama sentään aidosti huvitti. Useita hienoja kuvia, paljon DJBB:n musiikkia, mutta mitä se Kerkko tähän oli tehnyt? Äänimaisemaa? Minulta ainakin meni ohi.

Killer: 8 (illan tähtibändi)
Siiri Nordinin laulua kuuntelee mielellään, livenäkin. Lyhyt keikka ja esiintyminen ensimmäisenä hieman ihmetyttivät, mutta muuten ei mitään valittamista.

Jaajo Linnanmaa: 4
Illan "isäntä" ei millään kyennyt olemaan kysymättä jokaiselta haastattelemaltaan näyttelijältä jotain niistä seksikohtauksista. Oikeastaan herra ei muusta puhunutkaan. Paitsi juomatarjoilusta. Sanavalmis ja persoonallinen juontaja, ei, ei, ei. Myötähäpeämme oli suurta ja haastateltavatkin vaivaantuneita. Kiertueväsymystä?

Ripsipiirakka: 5 (pim**ipunkpändi)
Arvosana nousee vitoseen ainoastaan siksi, että keikka alkoi käännöscoverilla Take on me, alkuperäisesittäjänään A-Ha.

Versus: 7 (tulokas)
Ehkä näistä vielä tulee jotain, hittibiisi Hymypoika kuulosti ylivoimaisesti parhaalta, mutta eivät ne loput biisit mitenkään kelvottomia olleet. Kahden laulajan hyödyntämistä lisää niin hyvää tulee.

Amarillo: 5 (juhlapaikka)
Suomen huonointa musiikkia ja kaupan päälle vielä kohtuuttoman lujaa. Ennen tätä iltaa luulin, että lounastuntien soittolista on hirveyden huippu. Eipä ollutkaan.