limonaadia risteyksessä

Jos elävän musiikin alkamisaika ilmoitetaan kerrankin etukäteen ja se sattuu vielä olemaan reilusti ennen puolta yötä, on vaikea olla lähtemättä paikalle. Etenkin kun (kosketintaiteilija Petteri Eevaa lainaten) "keikkamatka on 100 metriä eikä tuhatta kilometriä johonkin Ouluun ihan samankokoisen yleisön eteen." Itselleni matkaa kertyi jopa 500 metriä suuntaansa, mutta ilman normaaliin kaupunkireissuun kuuluvaa ylä-&alamäki-osuutta.

Limonadi Elohopea siis esiintyi ravintola Hugossa, joka olikin varsin mukava baari. Isot ikkunat, mutta kaukana lattekahvilatunnelmista. Liikenteen valot toimivat hienona taustana (kameran kotiin jättäminen harmitti tosissaan) pysäyttäen välillä orkesterinkin ihmettelemään - kesken kertosäkeen.

Tunnelma oli erinomaisen leppoisa ja materiaali voittopuolisesti uusimmalta albumilta: Matta, Oranki, Mahlainen jarruton, Kesänaama ja Lumi ei peitä jälkiä tarkempaa settilistaa muistamatta. Vanhemmista soitettiin mm. väliajan lopettanut Neiti nahkahansikas, Pahat housut, Ollaan kaheleita ja tietysti Hallitus! Keikka päätettiin Tupakkapäivään itsensä Speden vahtiessa touhua baarin katossa roikkuneessa Tupakkalakko-leffajulisteessa.

"Tietty tahaton sympaattisuus yhdistettynä huumoriin", määrittelee basisti Raine Hynninen bändiään ja osuu aika nappiin. Solisti Suovanen innostuu tanssahtelemaan ja on kompastua johtoihinsa, välillä sama mies unohtaa sanoituksiansa, välillä taas paikkaa unohduksiaan improvisoinnilla, joka tosin aiheuttaa naurunremakan yleisössä ja yhtyeessä. Yhtä kaikki, ensimmäinen todistamani live-vetäisy limukoilta jätti rennon vaikutelman. Hugoonkin voisi poiketa toistamiseen.

Hylji tuskaa vaihtelulla
Kosken rantaan ajelulla
Mene oman autos takapenkille
Katso miltä elämäs näyttää

Limonadi Elohopea: Harhaileva ajatus