karamelli3k

Neljältä Pendoliinoon ja Pohjois-Haagaan moikkaamaan Lahden tarkkisluokkaa.

Tilastoja vilkaisin ja vaikka ylläpito onkin leikkinyt kiireistä, kävijävirta on pysynyt tasaisena. Välitassut Shineworldin sivupalkille, joka näyttää ohjanneen monta monituista ihmispoloa perimmäisten kysymysten ääreen. Terve vaan.

Minähän en enää nykyisin ole suurkuluttaja, mutta on tämä ‘maailman surullisen kuuluisin’ näppäinyhdistelmä silti tullut tutuksi. Ctrl-Alt-Delin keksijän haastattelu. (via QuickBits)

Olen nyt nähnyt Crashin Still alive -videon muutamaan kertaan. Radiosoitossa sietokyky alkoi olla rajoilla, mutta kun kuvamausteet heitettiin soppaan olin myyty. Van Halen -urkujen ärsyttävyyskin katosi johonkin.

Kiitti Tommi Pietiläinen, kiitti Woodpecker ja kiitti (the) Crashin pojat. Pisteet myös subtv:lle joka täyttää ohjelma-aukkojaan kotimaisilla musiikkivideoilla. Listaohjelma ja Levyraati menevät likipitäen aina ohi, joten videoiden tarkkailu on viime aikoina ollut hieman heikoissa kantimissa. Saapa nähdä mitä uudesta Sessionsista tulee.

Aiheeseen liittyen; Kasassa pohditaan musiikkivideoiden nykytilaa.

Irrallisia havaintoja uudesta työympäristöstä.

+ Tämä hiljaisuus (muiden koneiden sammuttua) on kyllä omituista, sitä on tottunut työskentelemään ainaisessa huminassa.

+ Johtosolmuston merkittävä harveneminen lattialla (oheislaitteiden väheneminen) miellyttää paitsi siivoojaa niin myös käyttäjää itseään. Kotona tämä olisi vielä suuurempi plussa.

Ja sarjassamme ‘hölmö ominaisuus, mutta tulipahan tehtyä’:
hidasta Exposé-efektejä pitämällä shift pohjassa funktionäppäintä painettaessa. Toimii myös pienennettäessä ikkunoita.
(via Forwarding Address: OS X)

Hienoa retroelektroniikkaa ‘päivitetyillä’ sisuskaluilla, Bootleg Objects.

Jos ne vaikka poistuisivat sieltä pyörimästä.

Sisäsuksivirhe
Hässäkkä (tämä alkaa saavuttaa spam-volyymin ja suodatin on rikki)
Antibiootti
Selektiivinen totuus
Ruuhkatukka

Tai ehkä nämä ovat ensi viikon blogilistauutuudet, jos näin niin puolet mulle.

Viikon korvamadoksi valitsen jo tässä vaiheessa Kill Bill -ääniraidan ‘Twisted Nerve’ -vislauskoukun.

Ja kaupan päälle vielä pingviinin ballistiset seikkailut. 588,3 metriä.

Eilen iltapäivästä pyörähti viimein liikkeelle hartaasti odottelemani koneenvaihto ja siinä sivussa työkaveriksini ilmoittautui myös käyttöjärjestelmän viimeisin versio – se mac-piireissä hysteriaa lietsonut Panther. Vauhtisokeuttahan tästä seuraa, viikon päästä olen jo tottunut viiveiden puutteeseen ja kahden viikon kuluttua saattaa jo tuttu konekiukkukohtaus iskeä, mutta toistaiseksi singahtelen ohjelmasta toiseen kuin sähköjänis.

Mukana tuli myös kaksi valkoista ompputarraa, jotka pöllin hyvällä omallatunnolla itselleni. Mihinköhän ne liimaisi?

Tänään minä olin Avokatsomon vieraileva informer, lisäsin kuukauden tauon jälkeen kuvalokiin muutaman kuvan, tallensin tämän jutun ja lähdin kotiin.