Melkein voisin linkittää Iltalehteen, joka taannoin nosti esille muusikoiden.netissä pyörineen keskustelun muutaman Anna Erikssonin biisin alkuperästä. Melkein olisin voinut (ja halunnut) unohtaa koko viisut, mutta näköjään markettimusiikkien epäjumalat päättivät toisin.

Netanttilan esikuuntelupätkät (raidat 01 ja 05) kertovat kyllä aika puhtaasta Weezerin monistuksesta. Lainaamisella ja sämpläämisellä on vissi ero omiin nimiin pöllimiseen, herra Santapukki.

Lainaan mainion kommentin palstalta:

Ennen kuin heitätte näitä “kaikki on jo tehty/ aina näitä huhuja liikkuu”-kommenttejanne niin vertailkaa noita artikkelissakin mainittuja lauluja sekä sanoituksiltaan, melodialtaan, soundiltaan, soinnuiltaan, laulurakenteeltaan ja sovitukseltaan. Tällaista yhteneväisyyttä ei edes Jon Bon Jovi saa omien biisiensä välille.

Oma lukunsa on IL:n keskustelun mainiot repeilyt satunnaisiin suuntiin. Otsikot kertovat omaa tarinaansa keskustelun yleisestä tasosta:

-plagioitu vai ei?
-Anna on ihana
-Ei tämä ole plagiointia.
-Kovin mitäänsanomaton persoona
-Voittaa Ilalehden Iltatytöt
-Kaikkihan me olemme plagioijia
-Eriksson on poikkeuksellisen kaunis suomalaisnainen

Ja niin edelleen…

Wikipedia: plagiointi vs. samplaaminen.