Uutta rautaa, jiihaa!

Vanha rouva Konica-Minolta (hankittu helmikuussa 2006) lähti aamulla vaihtoon kun kerran sai tavallaan sopuhintaan (eli yleensäkin johonkin hintaan, kts. kuva) menemään. Vielä joskus kesällä mietin, että loppuun asti ajellaan, mutta eihän se millään hajonnut. Mittariin kertyi reilut 53000 naksua, mutta laskuri hyppäsi tuossa jossain kohtaa tätä vuotta muutaman tuhannen verran eteenpäin eli varmaan ihan vähän alle viidenkympin jäätiin. Jossain kesän 2006 tienoilla oli mystistä jumiutumisongelmaa, joka kuitenkin meni ohi ottamalla lisää kuvia ja sen jälkeen vaan kuvattiin kiukulla läpi festarien, sählypelien ja perillisten kylpyhetkien (mikä sääsuojaus?).

No, joulupukki sitten kävi kertomassa että pare ois jos vaihtaisit vaan (oma tulkintani) ja tunki käteistä taskuun. Siltikin mietin, että oishan se vanha vararunkona kiva kun on niin hyvin palvellut, mutta eihän siinä sitten kahta sanaa kun tarpeeksi kovalla tarjouksella isketään. Kiitos vaan Rajala ja olkaa hyvät sen dynyn kanssa, vaihtakaa teipit kuin vaihtaisitte vanhukselta vaipat, kyllä se kasassa pysyy… Minä paukuttelen uudella koneella, paljon tuntuu olevan tuttua juttua vaikka uuttakin on tietysti valikkokaupalla.

Tagilla 850 pääsee nuuskimaan harjoituskappaleita flickrin puolelta.

It's Alpha Time