Voisihan sitä muotoilla loputtomiin, suorittaa teknisiä testejä ja poimia näytekuvia, mutta toisaalta voi vain kääntää status-napin Publish-asentoon ja antaa homman olla. Kokemuksia Canon PowerShot S60 -digikamerasta reilun kuukauden ajalta, olkaa hyvä.
Tilasin pitkän pähkäilyn jälkeen Canonin S50:n kunnes ilokseni/kauhukseni ja tilauksen peruttuani taas ilokseni huomasin, että S60 julkaistiin samana päivänä. Ominaisuuslistasta löytyi riittävästi asioita, joita olin kaivannut, joten jäin odottamaan. Vieläkin ihmettelen miten maltoin – kaikki kamerakuumetta poteneet varmasti ymmärtävät mitä tarkoitan. Laajakulma (28mm kinofilmivastaavuudella), hieman pienempi runko, joka oli edelleen metallinen ja muutamia muutoksia käyttöliittymässä. Etenkään tuota laajakulmaa ei ollut oikeastaan missään kamerassa aitoja digijärjestelmäkameroita lukuunottamatta. Ricoh Caplio GX oli yksi vaihtoehto, mutta saatavuus Suomessa ja loppujen lopuksi rajalliset ominaisuudet pudottivat sen kisasta.
Perjantaina 9.7. olimme lähdössä viikonlopuksi viihdepitoiselle troolariristeilylle kun Merocompista soitettiin, että “tämä olis nyt täällä” ja hintaa 509 euroa. Pakkohan se oli hakea kun edessä odotti mitä mainioin kenttätesti ties missä olosuhteissa – ulkoilmaa ja kuvausta ympäri vuorokauden, tuloksena ainakin sisällöltään sumuisia kuvia, mitäpä muita.
Ensivaikutelma ennen virran kytkemistä oli yleisen innostuksen vastapainoksi objektiivin suojaluukun ulkonevuus. Vähän klohjon näköinen lärpäke, josta tuli mieleen, että irtoaako tuo ensi kontaktissaan johonkin toiseen pikku ulokkeeseen. No, tukevaltahan se sitten tuntui kun hypistelyn makuun pääsi.
Havaintojeni mukaan miltei jokaisesta uudesta tai vanhasta digikamerasta löydetään kuvanlaadusta nipottamista ja digikuvaltahan se näyttää tämänkin laitteen kuvatiedosto kun sitä skaalaamattomana katsoo. On jpeg-pehmeyttä jos pakattua kuvaa käyttää ja on joka tapauksessa “purple fringeä” taivasta vasten kuvatuissa puiden lehdissä tai vastaavissa kohteissa, mutta ruudulle sovitettuna viiden megapikselin kuva näyttää oikeasti valokuvalta, johon vanha A20 pystyi aniharvoin. Printtiversioita kuvista en ole vielä ehtinyt testaamaan, mutta uskoisinpa jotain parannusta silläkin rintamalla tapahtuvan.
Nyt kuukauden käytön jälkeen kuvalaskuri näyttää reilua tuhatta otettua kuvaa mukaan luettuina myös nopean kuoleman kokeneet tärähtäneet tai muuten epäonnistuneet otokset.
Loppuun plussia ja miinuksia lyhyesti:
+Kuvatiedostot ovat isoja, jolloin epäterävyyksien ja kohinan tappoon jää työstövaraa
+Laajakulma on laaja, eron ‘tavalliseen’ objektiiviin huomaa
-Laajakulmalla kuvattaessa kuvien kulmissa ja reunoilla huomaa toisinaan epäteräviä kohtia
+Makrotarkennus neljään senttiin
+Metallirunko (kameran koko kuori ei kuitenkaan ole metallia)
-Rungossa piisaa ulokkeita vaikka hoikistumista edellisistä S-sarjan malleista onkin tapahtunut. Erityisesti näyttö huolestuttaa koska se on takakannen uloin kohta, naarmuja odotettavissa.
-Äänikommenttien tuominen koneelle ei ollut ihan simppeliä, mutta onnistui lopulta. Kortin sisällön siirron pystyy aloittamaan usealla eri tavalla ja juuri tällä tavalla oli kuin olikin merkitystä.
-Kameran irrottaminen tietokoneyhteydestä tahtoo juntata Windows 98:n (tämä ongelma alkaa henk.koht. olla historiaa konealustan vaihduttua)
-Jalustan ruuvikiinnike on aivan toisessa laidassa eikä edes objektiivin kohdalla
+Jalustan kiinnike on metallia
Myös arvostettu Digital Photography Review on julkaissut “S60-arvostelunsa”:http://www.dpreview.com/reviews/canons60/.
“Canonin oma S60-sivu”:http://www.canon.fi/For_Home/Product_Finder/Cameras/Digital/PowerShot_S60/.
Kiitos hauskasta selostuksesta. Ostin itse S60:n vasta toissapäivänä ja perehtyminen on aluillaan.