ansaintalogiikka

Miten levykauppoja ahkerasti koluava kuluttaja vähentää ostoksiaan ja jostain kumman syystä kopioi levyjä kavereiltaan tai imee niitä vertaisverkoista?

Lätkäistään bonus-dvd:n sisältävän uutuuslevyn hinnaksi rempseät 25 euroa. Onko se _bonusta_, että jo muutenkin ylihintaiseen tuotteeseen isketään arviolta viiden euron lisähinta levystä, jonka alkuperäinen tarkoitus on kannustaa ihmisiä ostamaan alkuperäinen tuote? Olenko ymmärtänyt jotain väärin? Enpä huomannut katsoa olisiko pakettiin kuulunut varsinainen äänilevy ollut vielä kopiorampautettukin.

Lämpimät tunteeni levy-yhtiöiden liiketoimintaa kohtaan luonnollisesti vain kasvavat kun miettii miten hyvällä mallilla toimivien sähköisessä muodossa musiikkia myyvien levykauppojen kehitys Suomessa ja Euroopassa yleensä on. Taidan jäädä odottelemaan parempia aikoja ja kuunnella vain nykyisiä kokoelmiani.

2 thoughts on “ansaintalogiikka

  1. Schizo-Janne says:

    Mä en ole ostanut täysihintaista CD:tä piiiiitkään aikaan. Kyllä ääniteteollisuudenkin tulee astua 2000-luvulle. Kaiken maailman ylijäämänauhojen julkistaminen on aivan turhaa rahastusta.

    Itse luotan kyllä artistien makuun, joka on jättänyt ne ylijäämä nauhat “ylijäämänauhoiksi”. Sama pätee useimpien “Director’s cut” elokuvien kohdalla.

    Kaikkien poikkeuksien isä ja äiti on tietenkin Ridley Scottin Blade Runnerin “ohjaajan versio”, joka oli ihan oikeutettu.

  2. anssi says:

    Poikkeuksia pitää toki olla. Kun tässä vakaasti harkitsen kunnon boikottia niin jätän kuitenkin pienen takaportin, josta voin ostaa pienlevy-yhtiöiden pienjulkaisuja pienrahalla…

Comments are closed.