karamelli3010

kun minä olin nuori, YouTuben kuvasuhde oli 4:3 eikä ollut HQ-nappia!

Työpöydän ei niin tarkka, mutta edes suuntaa antava säätutka heittää kuraa naamalle ties monetta päivää putkeen ja tarjoilee lähipäivien meiningin (ruutukaappaus on alkuviikolta, mutta samalta näyttää edelleenkin.) Missä luuraa scorchio?

Tulimme aamulla siihen tulokseen, että toimiston ikkunat voisi korvata jättimäisillä photoshop-ohjatuilla ruuduilla. Näistä tosimaailmaa välittävistä näytöistä ovat sävyt tukossa pitkin päivää ja tähän aikaan vaaleaa päätä ei ole enää lainkaan.

Pari sanaa Quentin Tarantinon ohjaamasta Kill Bill vol.1:stä. Paljastuksia saattaa lipsahtaa tahattomasti, että joko back-nappia tai eteenpäin, se on oma valintanne.

Saliin hipsiessä mieltä painoi epäilys. Miekkoja ja verisuihkuja. Ei välttämättä niitä läheisimpiä aiheita ja että vielä kahdessa osassa, tylysti poikki keskeltä vaan, kyllä se yleisö tulee katsomaan sitten kakkosenkin.

No eihän siinä kuitenkaan huonosti käynyt vaan tunnelmat olivat kadulle astellessa oikein mukavat. K-18 on ehkä hyvä ratkaisu, koska sieltä rajan alta saattaa löytyä yksilöitä, jotka ottavat suihkuttelut turhan tosissaan, mutta omasta mielestäni touhu kankaalla oli sopivan tyyliteltyä. Graafista ja napakkaa, eli kohtaukset olivat sopivan pituisia, ja hienon näköisiä saumattomana jatkeenaan vakuuttava ääniraita. Nancy Sinatran ‘Bang bang (My baby shot me down)’ toimii ilman kuvaakin.

Kakkosta jää ihan odottelemaan, tämä on harvinaista.

Viikko alkoi eilen siinä määrin hienolla tiivistelmällä tämän yhden läheisen joukkueurheilun nykytilasta, että viisaus tuotakoon julki myös täällä:

Salibandyssa ei ole mitään seksikästä, myssypäät vaan pyörittää palloa

Vanha pelitoveri vinkkasi suunnan, kiitos siitä.

Toiseksi, Nyt-liitteestä vastaan tullut Parkour on jotenkin hupaisan oloinen laji tekstinä ja valokuvina, mutta näyttää varsin hölmöltä liikkuvassa kuvassa. Mikä ei tietenkään tarkoita etteikö se voisi olla hauskaa.

Näyttäisi hämärtävän, siispä koukkaus kotiin, josta leffateatterille ottamaan vastaan mitä Kill Bill vol. 1 tarjoaa.

Tänä iltana me huonon viihteen ystävät kokoonnumme Klubille kuulemaan Martin sanaa ja Napanderin sointia. Samalla tulee tutustuttua tähän Säätämön manttelinperijään ensi kertaa. Hyvältä näytti jo Ruisrockissa.

Kerrassaan taidokkaita ja hymyn irrottavia animaatioita, jotka mainostavat Napsterin uutta tulemista. No, jos budjetti on 20 miljoonaa dollaria, niin ehkä kampanjan on syytäkin olla vakuuttava. Poiminta RE:Blogista.