Jatkan kryptisen/niukasti kuvailevan otsikoinnin tiellä. Tii-tii ti-ti-ti-tii. Urheiluruutu! Kannattaa vaihtaa kanavaa jos kammottaa.
Kun kerran päätin, niin töistä fillarin selkään ja Kupittaan “uudistetun futisareenan”:http://www.veritasstadion.com/ reunoille lippua kärkkymään. Yhden turhan pystyjuoksun jälkeen jäin vetämään henkeä ja pohtimaan taktiikkaani. Näin vielä toisenkin lippukassan vetävän luukut kiinni. Tarkalla sijoittumisella ja korviani höristellen onnistuin poimimaan viestin: “Viittä yli viis nää ylimääräiset tulee myyntiin.” Pehmeä, lähes äänetön siirtyminen tyhjälle lippukassalle ja vajaassa kymmenessä minuutissa olin matkalla katsomoon lippu kädessäni.
Itse ottelu oli kahden teknisen joukkueen tasainen vääntö, jossa ihmetytti etenkin rikkeiden vähäinen määrä. Tämän kesän aiemmat futishavaintoni ovat olleet lenkin lomassa vilkaistuja kakkos-kolmosdivarin matseja. Niissä kentällä on pari teknistä kaveria ja vajaat parikymmentä vähän jyrämäisempää jaapstamia. No, tänään pallo liikkui ja kikka irtosi. Kohtuullisen viihdyttävä peli, eikä lopun pikku sadekaan yltänyt katsomoon asti. Paperisadetta toisaalta piisasi, mutta sehän on sitä tunnelmaa.
Syvemmät analyysit hiiteen ja pari “fotoa putkelle”:http://karamelli.com/kuvin/data/000274.html. Ottelun ainokainenkin oli tarttua muistikortille, mutta kävi niinkin harvinaisesti, että tuli otettua digikuva liian ajoissa.
Näin aamulla kun Ylenkin jälkilähetys on loppunut, voi vain todeta että ‘vintiöiden’ otteissa oli sellaista Tervasaaren kesäteatterimaista meininkiä. (“Avokatsomo raportoi”:http://digipelle.net/avokatsomo/arkisto/000028.php) Tuollaisessa pelissä minuutit tuntuvat todelta pitkiltä. Onneksi tutun “lattiapallon”:http://www.salibandy.net nelosdivarissa peli kestää vain sen kolme varttia.
Niin ja tämän jalkapallo-ottelun voitti Argentiina.