Keskiviikko oli rikas päivä, mitä musiikkiin tulee. Musiikkia(kaan) ei saisi arvostella heti kylmiltään, joten annoin itselleni hetken aikaa ja sanon sanottavani nyt.

Käsiteltävät artistit tällä kertaa Mars Volta, The Darkness, Danko Jones ja Nada Surf.

Sain viimein tutustuttua useissa luotettavissa lähteissä ylistettyyn “Mars Voltaan”:http://www.marsvolta.net/. Kuulokepiuhasta virtasi epäsuoraa ja piristävän kuuloista rokkia sen isommin lokeroimatta. Laulusolistin äänestä sain mieleeni kerran netistä ja kerran lavalta kuulemani Mewin. “Levy(De-loused in the Comatorium)”:http://platta.net/levy/7567 pääsee harkintalistalle.

Samalla tutustumisretkellä nakuttelin hakuriville siinä pelottavan kuuluisassa ja vaikutusvaltaisessa ‘englannin musiikkilehdistössä’ viime aikoina hehkutetut sanat: *The Darkness*.

“Still Crazyn”:http://www.imdb.com/Title?0149151 taannoin katsoneena, Queenin molemmat kokoelmalevyt siskon hyllystä uudelleen löytäneenä ja useita Aerosmithin levyjä omistavana yksilönä olin silti hieman pihalla – ainakin ensimmäisen biisin verran. Sittemmin hillitön falsettiujellus ja stadionrockasenne alkoi purra. Loistavaa työntekomusiikkia kunhan vain muistaa hypätä seuraavaan raitaan aika ajoin. Ei siis suuria annoksia kerrallaan. “Linkki bändin sivuille”:http://www.thedarknessrock.com/ ja Soundissakin näyttää olevan juttua “Pimeydestä”:http://www.soundi.fi/main_01.html.

Poikkesin sitten kotiin ja rullakebab kainalossani uteliasta kissaa jaloista hätistellen poimin kynnykseltä ensimmäisen työviikon terapiaostoksen – kokonaisedullisen kolmen levyn paffipakkauksen. “Danko Jones”:http://www.dankojones.com/ koneeseen ja hulvaton ukkomeininki pärähti päälle kuin vaihde ilman kytkintä.

“If you wanna know how to play the Blues…get yourself a woman!”, julistaa herra Jones ja vakuuttaa siinä sivussa myös musiikillaan. En kyllä ihmettele jos näistä lyriikoista vedellään vihreitä kuulia nenään, mutta itse lasken koko homman rok-kliseiden oivaksi kierrätykseksi.

Dankon kaverina paketissa asusteli myös kaksi “Nada Surf”:http://www.nadasurf.com/ -nimisen kolmikon albumia, ‘The Proximity Effect’ ja ‘Let Go’. Weezerin (ja heidän esikuviensa) polkuja tallaillaan, mutta kuitenkin omassa haikeankauniissa sävelmaastossaan. Joka toisen radiossa vinkuvan Coldplayn voisi puolestani huoletta korvata millä tahansa näistä biiseistä.